Eilinen ilta meni syömisen hallinnan suhteen yllättäen vähän paremmin kuin aiemmat. Ehkä asiassa auttoi se, että join enemmän ja päivälllisellä söin vähän enemmän kuin yleensä. Illalla ei siis ollut lähes minkäänlaisia mielitekoja tai nälkää.
Laitan linkin myös mielenkiintoiseen eilen julkaistuun Patrik Borgin blogikirjoitukseen, joka käsittelee mm. kalorien määrää ja niiden laskemista laihduttaessa. Kirjoituksessa suositellaan laihduttaessa minimikalorimääräksi 1500 kcal tai omaa perusaineenvaihduntaa (sen voi laskea tässä linkissä, kun ruksaa fyysisen aktiivisuuden mahdollisimman vähäiseksi). Minulla tuo merkitsisi noin 1800 kcal päivittäistä kalorimäärää, mikä on yllättävän paljon.
Toisaalta, olen aiemmin laihduttanut melko nopeaan tahtiin 1000-1200 kalorilla yhteensä 13-14 kg, minkä jälkeen paino suht pian pomppasi takaisin ylös. Muistan, että noilla kaloreilla taistelin jatkuvasti nälkää vastaan. Laihdutin myöhemminkin tuon saman määrän, mutta isommilla kalorimäärillä (1500-1700 kcal päivässä eli painonpudotus noin 500 g/vko), ja silloin pysyin tavoitepainossa melko pitkään. Huomasin vähän isommilla kaloreilla eli noin 1500 kalorilla laihduttaessani, että viimeisten kilojen aikana (kun paino oli alle 60 kg) nälkä alkoi vaivata iltaisin. Minulle tuokin kalorimäärä saattoi olla liian pieni, koska harrastin todella paljon liikuntaa ja mm. juoksin yli tunnin lenkkejä. Ja ajattelen nyt, että juuri tuo nälän vähittäinen kertyminen on tärkeimpiä syitä siihen, miksi lähdin sitten lihomaan takaisin kohti alkupainoa, vaikka muutaman kilon päähän siitä onneksi jäinkin. Samassa blogikirjoituksessa oli myös maininta siitä, että enää eivät johtavat suomalaiset lihavuustutkijat suosittele painonpudotusnopeudeksi aiempaan tapaan 0,5-1 kg viikossa, vaan korkeintaan puoli kiloa viikossa.
Olen aiemmin laihduttaessa oppinut monia hyödyllisiä tapoja ja asioita, vaikka paino sitten nousikin takaisin lähelle lähtölukemia. Voin sanoa, että tuon viimeisen laihdutuksen ansiosta syön nykyään aika terveellisesti, eikä se vaadi suuria ponnistuksia. Sen ansiosta myös aloin harrastaa uudelleen juoksua ja muutenkin nauttia aiempaa enemmän liikunnasta.
Mutta en silti onnistunut pysymään tuossa tavoitepainossani. Samoja virheitä en halua tehdä enää uudelleen. Laihduttaminen kuitenkin vaatii niin paljon henkistä energiaa ja panostusta, että en halua tehdä sitä enää tämän jälkeen uudelleen vaan siirtyä elämässä eteenpäin, tehdä ihan muita asioita. Sekin on huomioitava, että koska minulla ei ole suuresta ylipainosta kyse, elimistö vastustaa helpommin painonpudotusta. Laihduttamisen on oltava hitaampaa, ja elimistön viestejä on kuunneltava herkästi.
Välipalaksi marjoja, rahkaa ja raejuustoa. |
Sinulle on haaste blogissani :) http://amandanajatuksia.blogspot.fi/2013/01/11-asiaa-haaste.html
VastaaPoistaHuomasin kyllä, kun kävin lukemassa blogiasi. Ja yritän kovasti tässä keksiä niitä 11 asiaa... :D
VastaaPoista