Kuulumiset: kiirettä ja läskien kasvatusta

Olen ollut tämänkin viikon tosi kiireinen, ja ensi viikkokin näyttää samanlaiselta. Tällä viikolla neljä eri deadlinea kaatuu päälle, ensi viikollakin muutama. Koetan silti pistäytyä päivittämään perjantaipunnituksen tuloksen. Ja voin valitettavasti luvata, että viime viikonlopun syöminkien reissun jäljiltä on odotettavissa todella masentavia lukemia. :(

Laitan teille myös linkin tänään julkaistuun mielenkiintoiseen ja tärkeään blogautukseen. Siinä käsitellään toistuvien matalaenergisten dieettien sekä samanaikaisen liian rankan liikunnan vaikutusta aineenvaihduntaan. Tässä metabolic damage -ilmiössä on varmaankin pohjimmiltaan kyse samasta asiasta, jota käsittelin jossain täällä blogissa jokin aika sitten: laihduttanut henkilö saa syödä 20 % vähemmän kuin samankokoinen, joka ei ole koskaan laihduttanutkaan.

Kuva: Tumblr

Perjantaipunnari

Tällä kertaa perjantaipunnituksen viikkosaldo oli miinusmerkkinen: -300 g eli paino oli 64.8 kg. Tuo suurinpiirtein 300 g/viikko on sellainen pudotusnopeus, jota pidän itselleni tällä hetkellä ihanteellisena. Tietysti iloani hiukan himmentää se, että painoin samaisen 64.8 kg jo kaksi viikkoa sitten, ts. paino ei ole käytännössä pudonnut ollenkaan siinä ajassa.

Kävin tänään ostamassa kahdet farkut, kokoa 38. Kyse oli KappAhlin 10 e -alesta/farkut, jota hyödynsin ostamalla kahdet (tummansiniset ja mustat) farkut työvaatteiksi. Eräissä muissa paikoissa tuon kokoisten farkkujen kokolapussa olisi lukenut 40 eikä 38. Joka tapauksessa oli huomattavasti hauskempaa ja mieltä ylentävämpää ostaa koon 38 kuin koon 40 farkut! :) Minulla on vaatekaapissa useita koon 36 farkkuja, mutta näytän niissä siltä kuin tursuaisin makkarankuoresta ulos. Ja tässä painossa en välitä muutenkaan pukeutua matalavyötäröisiin housuihin, koska niissä näytän varmaankin vähän samalta kuin viime vuotisen Putouksen tähti Samantha. :D

Olen nyt muutaman päivän poissa netin ääreltä ja blogosfääristä, koska lähdemme tänään illalla miehen kanssa kahdestaan pidennetylle viikonloppureissulle. Kyseessä ei ole mikään romanttinen viikonloppumatka, vaan mies osallistuu erääseen hiihtotapahtumaan ja minä menen mukaan kannustamaan häntä.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille!
Ja tervetuloa, uusi lukija!

Ruokarytmipohdintaa (vol. 2)

Olen ollut huomaavinani olevani jollain tasolla henkisesti riippuvainen iltasyömisestä. Iltaisin käy usein niin, että iltapala tulee syötyä jo parin tunnin sisällä päivällisestä, ja välillä se tulee syötyä monessa osassa, ts. koko ilta kuluu mutustaessa jotain. Jos olen monta tuntia yhteen menoon syömättä illalla, tulee jotenkin tyhjä olo, ihan kuin puuttuisi jotain. Tästä voisi varmankin vetää sen johtopäätöksen, että syöminen toimii minulle jonkinlaisena rentoutumiskeinona tai helppona ja mukavana ajanvietteenä, kun olen väsynyt.

Aion nyt kiinnittää entistä enemmän huomiota ateriarytmiin erityisesti iltaisin ja koetan opetella pärjäämään illat niin, että syön iltapalan vasta yhdeksän aikoihin eli vähän ennen nukkumaan menoa.

Eräs vähän harmittava juttu on, että en ole juurikaan päässyt kokeilemaan sitä, että syödessä keskittyisin rauhassa ruoan makuun ja tiedostaisin paremmin, mitä syön. Syön nimittäin lähes aina pääateriat jonkun seurassa. Esim. lounaan syön arkisin yleensä mukavan opiskelukaverin kanssa, jolloin keskustelen niin vilkkaasti, että en kunnolla edes tiedosta mitä olen syömässä. :) Ja kotona ruokapöydässä keskityn yleensä tarjoilemaan ruokaa lapsille sekä siihen miten tai mitä he syövät eli en silloinkaan voi kunnolla keskittyä omaan syömiseeni.

Ajatuksia ateriarytmistä

Ruokarytmi tai sen puuttuminen ovat ainakin minulle olleet avainasemassa painonhallinnan suhteen. Harvemmin ongelmana ovat olleet ne suuret ateriakoot, vaan (sekä koon että lukumäärän puolesta) liialliset ja epäterveelliset välipaloista. Päivästä toiseen suht samanlaisena pysyvä säännöllinen ruokarytmi ja riittävän - mutta ei liian - isot ja nälän hyvin pitävät pääateriat ovat avainasemassa syömisen hallinnan onnistumisessa.

Tällainen ruokarytmi on itselleni ollut kaikkein toimivin:

Aamiainen klo 6.30-8 välillä
Lounas 11-12
Välipala 14-15
Päivällinen 17-18
Iltapala 20-21

Viikonloput ovat olleet syömisen hallinnan suhteen hankalia, koska silloin päivällinen on usein jäänyt kokonaan pois tai muuttunut välipalamaiseksi. Silloin iltasyöminen on aika usein riistäytynyt käsistä. Esim. lauantaisin (miehen lounasseteleiden ansiosta) ollaan aika usein kauppareissun yhteydessä käyty syömässä lounas jossain ravintolassa. Silloin lounas on saattanut olla niin runsas, että päivällistä ei tule ollenkaan tehtyä, ja illalla sitten onkin sitten tullut käytyä jatkuvasti jääkaapilla. Tuo on aika hyvä esimerkki siitä, että ateriakoollakin on merkitystä, ts. joko liian suuret tai pienet ateriakoot sotkevat ateriarytmin.

Löysin eilen anopilta saamastani tammikuun puolessa välissä ilmestyneestä Kotiliedestä jutun, joka käsittelee ateriarytmiä ja sitä, mitä ainakin osa ravitsemustieteen ammattilaisista tällä hetkellä ajattelee ko. aiheesta. Jutussa on haastateltu ravitsemusterapeuttia ja ravitsemusfysiologian professoria, ja lainaan tänne kohtia jotka kiinnostivat eniten itseäni.

Jutussa suositellaan sattumoisin juuri tuota samaa ateriarytmiä, joka itsellänikin on, ja jonka olen alkujaan Kiloklubista omaksunut. Ainoana erona omaan ruokarytmiini verrattuna on, että jutun mukaan iltapäivän välipalan voi halutessaan jättää kokonaan pois. Itse olen ajatellut, että ilman iltapäivän välipalaa (siis jos syön lounaan vaikkapa klo 11 ja päivällisen ko 17.30) syömisten väli tulee liian pitkäksi.

Haastatellun proffan mukaan pientä nälkää ei tarvitse pelätä, vaan on ihan hyvä, että ateriakertojen välillä ehtii tulla nälkä, koska silloin ruoansulatus ja erityisesti insuliinia erittävä haima saavat levätä. Tämä myös mahdollistaa rasvanpolton alkamisen, koska rasvanpoltto alkaa vasta muutama tunti syömisen jälkeen. Jos napostelee yhtä mittaa (syö esim parin tunnin välein), insuliinintuotanto pysyy jatkuvasti korkeana ja rasvan varastoituminen läskiksi lisääntyy. Ja kun rasvaa varastoituu liikaa (enemmän kuin rasvasoluun mahtuu), sitä alkaa kertyä myös muualle elimistööön, jolloin muodostuu tulehdustila (se taas vähitellen voi johtaa kakkostyypin diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin).

Jutussa sanotaan, että jos nälkä sattuu yllättämään aterioiden välissä, voi juoda vaikkapa kupin teetä tai kahvia tai syödä purkkaa tai hedelmän, koska näiden vaikutus insuliinintuotantoon on vain lyhytaikainen.

Artikkeli oli itselleni ihan hyödyllistä luettavaa, koska olen suhtautunut näläntunteeseen ristiriitaisesti. Olen toisaalta ajatellut, että nälkää on parasta mahdollisimman paljon vältellä, koska se heikentää syömisen hallintaa. Ja osittain tuo pelko onkin ihan aiheellinen, koska liian pitkät ateriavälit ja riittämätön syöminen saattavat johtaa hallitsemattomaan naposteluun. Toisaalta tässäkin on kysymys asiasta, jonka suhteen pitää vain löytää jonkinlainen tasapaino vaikkapa juuri tuon ruokarytmin avulla. Ja jotkut ihmiset vain kestävät paremmin pitkiä ateriavälejä kuin toiset (ilmeisesti miehillä on tässä suhteessa naisia helpompaa).

Kuulumisia ja lohiresepti

Laihdutus etenee lähes huomaamattomin vauvanaskelin ja liikuntakin on ollut vähäistä. Viime viikkoina on ollut iltaisin kaikenlaisia kiireitä, ja välillä en yksinkertaisesti ole päässyt liikkumaan senkään vuoksi kun mies on ollut työreissuilla.  Koetan kuitenkin päästä tänään tai huomenna kuntosalille.

Flunssakaan ei ole vielä ohi, vaan nuha ja yskä vaivaavat ärsyttävästi. Tällä kertaa kyllä opin sen, että kipeänä -varsinkaan flunssan alkuvaiheessa- ei mennä tekemään mitään rankempia liikuntasuorituksia.

Leikkasin talteen muutama viikko sitten joko ruotsalaisesta Allersista tai Hemmets Journalista (en muista kummasta) muutaman reseptin.  Niiden joukossa oli kiinnostavasta vaikuttava ohje Laxgryta med curry. Tein sen muuten ohjeen mukaan, paitsi jätin kalakastikkeen pois ja korvasin kalaliemikuution kasvisliemikuutiolla, koska ko. aineksia ei meidän jääkaapistamme sattunut löytymään. Padasta tuli ihan hyvää, vaikkakin melko keittomaista ollakseen pataa. Ohjeessa oli tarjoiluehdotuksena leipä, mutta keitin lisukkeeksi riisiä. Harmiksi en tullut ottaneeksi valmiista ruoasta kuvaa.

Curryinen lohipata 
4:lle
450 g lohifileetä (nahka, rasva ja ruodot poistettuna)
suolaa ja mustapippuria
2 porkkanaa
2 palsternakkaa
3 valkosipulinkynttä
1 rkl voita
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl currya (laitoin vähemmän)
7 dl kalalientä (laitoin 7 dl vettä + 1 kasvisliemikuution)
2 dl kermaa (käytin 7 % ruokakermaa)
1 rkl punaista currytahnaa (laitoin vähemmän)
5 tippaa aasialaista kalakastiketta
125 g vihreitä herneitä
Koristeluun:
persiljaa, chilihiutaleita

1. Leikkaa lohifilee paloiksi ja mausta ne suolalla ja pippurilla.
2. Vipaloi juurekset ja valkosipuli ohuelti.
3. Kuullota muutama minuutti öljyn ja voin sekoituksessa juureksia ja valkosipulia. Lisää curryt, kalakastike, kalaliemi ja kerma.  Anna kiehua hiljalleen vartin verran. Lisää lohikuutiot ja herneet, anna hautua vielä jonkin aikaa.  Lisää suolaa ja pippuria jos tarpeen. Koristele persiljalla ja chilihiutaleilla. Tarjoa leivän kanssa.

Perjantaipunnitus

Tänään aamulla ikävä vaaka-tylsimys näytti lukemaa 65.1. Toisin sanoen kolmesataa grammaa enemmän kuin viime perjantaina. Ehkä ne grammat tulivat kekseistä, jotka kuopus sai eilen ystävänpäivälahjaksi kaveriltaan (ja ne taivaallisen hyvät keksit oli leiponut tuon kaverin äiti, joka on ammatiltaan kondiittori). En tiedä miten siinä niin kävi, mutta minä jotenkin tulin syöneeksi kaikki lapsiparan ystävänpäiväkeksit, vaikka tarkoitus oli maistaa vain yksi. :( Onneksi en ole ammatiltani kondiittori - lopputulosta ei olisi vaikea arvata.

Jossain postauksessa mainitsin, että viime viikot ovat olleet aika raskaita. Pari viime päivää eivät ole kyllä tuoneet minkäänlaista helpotusta asiaan. Kaikenlaisia pienempiä ja suurempia huolia on ilmaantunut eteen. Lisäksi pari viime yötä ovat kuluneet valvoessa. Ja liikunnatkin ovat olleet ihan nollissa.

Onneksi lapset sentään ovat paranemaan päin (kahdella pojista on molemmissa korvissa tulehdus). Positiivista myös on, että sain tänään viime hetkillä valmiiksi erään mieltä painaneen urakan, ja voin viettää paremmalla omallatunnolla viikonloppua.

Minulle on myös tällä viikolla selvinnyt, että olen koko ensi kesän töissä, mikä on toisaalta hyvä juttu, koska pääsen koulutustani vastaavaan hommaan. Mutta tietyllä tavalla on harmi, että olen töissä lähes kokonaan lasten loma-ajat. 

Syömispohdintaa

Kuten jossakin tässä blogissa olen jo maininnut, nykyinen ruokarytmini perustuu siihen ruokarytmiin, jonka opin laihduttaessani edellisen kerran Kiloklubin avulla. Merkkasin silloin aika monen kuukauden ajan (muistaakseni yli puolen vuoden ajan) lähes kaikki syömiseni Kiloklubiin, ja opin aika hyvin arvioimaan, olenko päivän aikana syönyt riittävästi kuitua, hedelmiä, proteiinia ja pehmeitä rasvoja. Myös ruokien energiamääristä syntyi jonkinlainen käsitys. Pyrin silloin ehkä itselleni liiankin alhaisiinkin kalorimääriin, koska söin yleensä noin 1400-1600 kcal. Tästä seurasi toistuvaa pientä näläntunnetta iltaisin, minkä uskon sitten johtaneen siihen, että lihoin sittemmin lähelle alkupainoa. (Toinen ja aika tärkeä syy lihomiseen oli todella hitaasti parantunut akillesjännevamma, joka johti liikunnan lopahtamiseen pitkäksi aikaa.)

En ole ihan aito ja oikea kasvissyöjä, koska syön myös kalaa ja maitotuotteita. Lihasta (nauta, sika ja kana) asteittain luopuminen on ollut helppoa, koska en ole koskaan ollut mikään suuri lihan ystävä. Tärkeimpänä syynä lihasta luopumiseen on ollut se, että en yksinkertaisesti halua syödä eläimiä. Vaikka onhan kalakin eläin, ja kalastukseen ja kalankasvatukseen liittyy eettisiä ongelmia. Äitinä kuitenkin ajattelen niin, että kalan syömisellä on niin suuri merkitys terveydelle, että koetan tarjota ainakin kerran viikossa jotain kalaruokaa (mutta kalapuikkoja en kuitenkaan laske kalaksi, vaan koetan keksiä jotain muuta kalaruokaa :D)

Ja olen onneksi sattumoisin löytänyt miehenkin, joka kannattaa kasvisruokavaliota, ja joka on siinä(kin) suhteessa jopa pedanttisempi kuin minä. Ongelmia kasvisruokavalion toteuttmisessa aiheuttaa lähinnä se, että pojista vain kuopus syö kiltisti ja tyytyväisenä kasvisruokia. Keskimmäinen on ihan vauvasta asti ollut nirso, ja hänellä johonkin uuteen makuun tottuminen kestää ikuisuuden (neuvolalääkärin mukaan hän on todennäköisesti ns. supermaistaja). Siksi teen silloin tällöin lapsille jauhelihakastiketta tai ostan nakkeja tms. sellaista liharuokaa, jota he toivovat.

Alla muutama e-card, jotka sopivat minuun liiankin hyvin. Minun pitäisi nimittäin tehdä juuri nyt jotain ihan muuta kuin kirjoittaa blogia. :b

Sohvaperunointia ja tappavaa arkea

Flunssa ei ole vieläkään ohi. Tämä ja viime viikko ovat muutenkin olleet tosi raskaita. Lapset ovat sairastelleet vuorotellen flunssaa, välikorvan tulehdusta ja jopa korvakäytävän tulehdusta (joka tuli meidän perheen ainoalle muuten flunssattomalle pojalle.) Mies vie tänään illalla kaksi pojista lääkäriin, koska molemmilla näyttää olevan korvatulehdus. Viimeksi lääkärillä oltiin niinkin kauan sitten kuin lauantaina eikä sitä edellisestäkään kerrasta ole paljoa aikaa.

Olen viime aikoina ollut hävettävän laiska liikkuja, mikä ei oikein sovi tämän blogin teemaan. :) Itse asiassa oma bloggaaminen (varsinkin alkuvaiheessa) ja kiinnostavien blogien lueskelu on johtanut siihen, että istun illat pitkät sohvalla läppäri sylissä. Ja kun ottaa huomioon, että istun päivisin muutenkin paljon, vietän yleisesti ottaen liikunnallisesti tosi passiivista elämää.

Toinen juttu, mikä bloggaamisesta ja siihen kuluvasta ajasta on seurannut, on se että meillä on ollut vähemmän siistiä ja pullantuoksuista kuin yleensä. Millä en nyt tarkoita, että meillä muutenkaan olisi niin siistiä ja pullantuoksuista. :D

Huoh. Arki vain on jotenkin niin tappavaa, eivätkä tekemättömät kotityöt nähtävästi katoa minnekään jollen niitä tee. Mies tekee jatkuvasti illat töitä läppärinsä kanssa ja on työmatkoilla. Ja lasten koulu, päiväkoti, harrastukset, soittoläksyt, yms. vaativat aikaa, vaivaa, muistamista ja muistuttamista. Heti, jos ja kun yrittää panostaa johonkin omaan, tuntuu että jokin muu velvollisuus tulee huonosti hoidettua tai unohtuu kokonaan.

Ruokapäiväkirjakin on jäänyt parilta päivältä vähän unohduksiin, mutta laihdutusrintamalla ei onneksi ole tapahtunut mitään katastrofaalista. Sunnuntaina tuli tosin syötyä puolitoista laskiaispullaa...

Kuva: Tumblr

Pähkinöitä purtavaksi

Jos joku on noita ruokapäiväkirjoja lueskellut, niin on varmasti huomannut että syön oikeastaaan joka päivä pähkinöitä. Yksi syy tietysti on,  että ne maistuvat hyvältä ja ovat kätevä, vähän tilaa vielä ja säilyvä välipala joka on helppo ottaa mukaan. Jos itsellä iltapäivän välipala jää syömättä, olen aika suurella todennäköisyydellä liiankin nälkäinen päivällisen aikaan, ja muutenkin syömisen hallinta saattaa olla menetetty siltä päivältä. Toinen syy pähkinöiden syömiseen löytyy niiden vaikutuksista terveyteen. Laitan teille pari linkkiä, aiheesta:

Täällä tietoa eri pähkinälajikkeiden terveysvaikutuksista.

Tässä kerrotaan viime joulukuussa ilmestyneestä laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan pähkinät ehkäisevät merkittävästi sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta.

Tässä syitä, miksi pähkinät eivät luultavasti lihota.

Ostan yleensä pähkinäsekoitusta (joko Pirkan keltainen pieni pussi tai sitten Lidlistä), jotta tulee syötä monipuolisesti erilaisia pähkinälajikkeita. Tosin, nyt kun olen syönyt niitä joka päivä, olen huomaavinani hienoista kyllästymistä. Ehkä tulen pitämään välillä pähkinättömiä päiviäkin, varsinkin jos saan tuon iltapäivän välipalan järjestettyä jotenkin muutenkin toimivasti.

Alla eilisen syömiset. Lounas siirtyi niin pitkälle iltapäivään, että päivällinen jäi kokonaan välistä, kuten viikonloppuisin helposti pakkaa käymään. Sen seurauksena välipalat sitten vähän paisuivat, ja teki mieli napsia kaikenlaista pientä.

Aamupala: 2 palaa ruisleipää, 2 tl margariinia, paistettu muna, muutama kuppi maitokahvia
Lounas: 3/4 kasvis-papu-täytteisestä tortillasta, jäävuorisalaattia, noin 1 dl maissilastuja, pari rkl taco-kastiketta, pari lasia vettä
Välipala: 20 g pähkinöitä, 2 palaa täysjyvä-paahtoleipää, 2 tl margariinia, 1 tl vadelmahilloa, 2 mukia maitokahvia
Iltapala: 1 prk profeel-rahkaa + 200 g mustikoita, 2 palaa tummaa suklaata, 10 g pähkinöitä, 1 juustoviipale, 1 dl valkoviiniä

Unesta ja sen puutteesta

Viime viikot ovat sujuneet nukkumisen suhteen taas vähän huonommin. Onneksi se ei ole heijastunut tällä kertaa syömiseen. Löysin pari päivää sitten melatoniini-tabletit, jotka olin saanut viime vuonna, ja jotka olivat tässä välillä kadonneet jonnekin vessan laatikkoon. Heti ensimmäisenä yönä otettuani tabletin, huomasin etten herännyt kertaakaan ja uni oli selvästi syvempää. Viime yönä kylläkin valvoin jonkin aikaa, mutta aamulla herätyskellon soidessa heräsin suoraan todella syvästä unesta. (Sellaista minulle ei ilman melatoniinia yleensä tapahdu). Valitettavasti en vain uskalla syödä melatoniinia kovinkaan pitkää aikaa, koska pelkään että elimistöni oma melatoniinintuotanto vähenee ja tablettien teho vähitellen heikkenee. Tiedän, että tämäntyyppiseen, stressin aiheuttamaan unettomuuteen (johon liittyy heräilyä aamuyöllä) auttaisivat esim. erilaiset rentoutustekniikat sekä jooga ja mindfulness, mutta en vain jotenkin saa aikaiseksi tehdä rentoutus- tms. harjoituksia. :/ Päivällä sitä jotenkin vain "unohtaa", miten inhottavalta tuntuu yhtäkkiä herätä täysin pirteänä aamuyöllä ja tietää, että ei tule saamaan riittävästi unta.

Nyt kun olen pitänyt entistä tarkemmin huolta riittävästä & riittävän laadukkaasta (ainakin omasta mielestäni) & tasaisesta syömisestä, iltaisin on välillä tuntunut siltä että ei jaksa syödä koko kalorimäärää täyteen. :) Ja positiivista on ollut sekin, että en ole ajatellut syömistä loppujen lopuksi kovinkaan paljoa. Silloin kun syömiseni oli enemmän iltapainotteista ja rytmitöntä, oli aika usein (siis koko ajan!) mielessä että "mitähän sitä seuraavaksi söisi".  Ts. kolusin ruokakaappeja, josko sieltä löytyisi herkkuja. Kunpa saisin tämän moodin pidettyä päällä pysyvästi. :)

Aamupala: veteen keitettyä kaurapuuroa, 1/2 dl raejuustoa, pari dl sokeritonta marjakeittoa, maitokahvia
Lounas: lohilasagnea, alle 1 dl porkkana-papupataa, pari dl jäävuorisalaattia, pari rkl salaatinkastiketta, lasi vettä, kuppi kahvia, puolikas keksi (tämäkin jaettiin kaverin kanssa!)
Välipala: profeel-rahka, muutama pähkinä, kuppi maitokahvia
Päivällinen: noin 3 dl lohikeittoa, tilliä, 1 dl valkoviiniä
Iltapala: 1 dl mysliä, 2 dl rasvatonta gefilus-piimää, omena

Viikkopunnitus: -700 g

Tänä aamuna vaaka näytti ilahduttavasti -700 g eli kokonaispudotusta on nyt 2.2 kg.  Olen enemmänkin kuin tyytyväinen, vaikka tiedän kyllä että näillä kaloreilla painon putoamisen nopeus kyllä tyssää jossain vaiheessa.

Olen ihan iloinen siitäkin, että mitään dramaattisia ylilyöntejä ei ole tullut eikä mielitekojakaan ole  ollut niin paljon kuin yleensä. Meillä on ollut nyt kotona jostain syystä oikeastaan jatkuvasti karkkeja, sipsejä ja jäätelöä, mutta ei ole tehnyt edes mieli mennä niitä rohmuamaan. Eilen kylläkin ostin 50 g pussillisen dragster-salmiakkia (nam!!!), ja söin siitä ehkä 40 g. Mutta sekin on mielestäni ok, koska se ei vaikuttanut hirveästi päivän kalorimäärään, ja muuten syöminen on ollut ihan tasaista ja suht terveellistä.

Alla vielä eilinen ruokapäiväkirja. Keittoa tuli syötyä kahteen kertaan. Nyt flunssaisena ja myös laihduttamisen vuoksi suosin keittoja. Ja niitä on lisäksi näppärää lämmittää uudelleen. Aamuisesta kaurapuurosta täytyy vielä mainita, että tein puuron pitkästä aikaa mikrossa. En tajua, mitä ajattelin kun laitoin mikrokuvun puurovuoan päälle, koska seurauksena oli jonkinlainen "puuroräjähdys" mikrossa. No, tulipahan pestyä mikro kunnolla. :D

Torstai 7.2.
Aamupala: kaurapuuroa (veteen keitettyä), sokeritonta marjakeittoa, 1/2 dl raejuustoa, pari kuppia maitokahvia
Lounas: n. 3 dl (soija-)chorizo-mozzarellakeittoa, viipale ruisleipää + margariinia, lasi vettä, 2 tuoretta luumua
Välipala: 20 g pähkinöitä, 1prk Profeel-proteiinirahkaa
Päivällinen: n. 3 dl lohikeittoa, pala ruisleipää + margariinia, lasi vettä
Iltapala: 40 g salmiakkia, vajaa desi sokeritonta hedelmämysliä + 1,5 dl rasvatonta gefiluspiimää, appelsiini

Tunnustus

Tervetuloa blogini uudelle seuraajalle ! :)

Sain suosikkibloggaajiini kuuluvalta J.B.:ltä New Blog Love -tunnustuksen! Kiitokset siitä!

Säännöt:

Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä hänen blogiinsa.

Ks. yllä.

Anna tunnustus viidelle blogille, jolla on alle 200 lukijaa ja kerro tunnustuksesta heille jättämällä vaikka viesti kommenttilaatikkoon

 Veikkaisin, että tämä on niin monissa blogeissa kiertänyt, että en osaa haastaa ketään.

Toivo, että muut laittavat vahingon kiertämään

Jep. Tämän haasteen saa tästä napata ihan vapaasti. :)

Lopuksi listataan viiden sarjoissa satunnaisia asioita

Viisi minulle hyvin tärkeää asiaa

Lapsukaiseni
Mieheni 
Vanhempani
Ystäväni
Ööö... Kotini

Viisi maata, joissa haluaisin käydä

Yhdysvallat

Kanada

Australia
Uusi-Seelanti
Chile

 

Viisi asiaa, jotka saavat minut jatkamaan tätä projektia ja joiden takia mun on "pakko" onnistua

En tästä enää nuorenekaan. Ts. haluan pysyä terveenä ja tulla hyväkuntoiseksi enkä olla lihava ja sairas keski-ikäinen.

En halua, että tästä tulee mikään ikuisuusprojekti johon joudun palaamaan aina uudestaan ja uudestaan, vaan haluan oikeasti onnistua tässä ja siirtyä sitten ajattelemaan ja tekemään elämässäni muitakin asioita.

Olen turhamainen. Haluan, että vaatteet näyttävät hyvältä päälläni eikä läskejä tarvitse peitellä esim. löysien vaatteiden, huivien ynnä muiden kikkojen avulla. :D

Ehkä tämäkin on turhamainen syy: Mieheni on hoikka ja urheilullinen. En halua enää olla häneen verrattuna huonokuntoinen ja lässähtänyt pullero. :D

 Tämä on ehkä tärkein syy: Haluan elää pitkään ja terveenä. Erityisesti koska haluan olla mukana ja apuna lasteni elämässä sitten kun he ovat aikuisia. Haluaisin oppia tuntemaan mahdolliset lapsenlapseni ja olla heidänkin elämässään mukana.

Parin päivän menyyt

Olipas mukavaa huomata, että olen saanut uuden lukijan. Tervetuloa! (Toivottavasti olen huomannut toivottaa teidät kaikki muutkin lukijat tervetulleiksi.)

Flunssa alkaa vihdoin helpottaa, nuhaa lukuunottamatta. Yleensä flunssaisena nenäni menee jostain syystä niin täysin tukkoon, että joudun nukkumaan puoli-istuvassa asennossa ja käyttämään kaikenlaisia avaavia lääkkeitä.  Ja lisäksi saan myös helposti poskiontelontulehduksen. Ehkä tästä johtuen inhoan flunssaisena oloa yli kaiken.

Postailen teille vielä ruokapäiväkirjojani eiliseltä ja tältä päivältä. Kaloreita on nyt tullut vähän enemmän, mikä on ihan ok juttu. Hiukan ihmetyttää, että miten tuo rasvan osuus eilisen päivän makroravintoaineissa on noin suuri (50 %), vaikka en mikään karppaaja olekaan. :)

Tänään olin ystävän kanssa syömässä lounasta, ja päätimme molemmat laihiksella olevina tehdä ihanalta näyttävien (ja maistuvien!!) laskiaispullien suhteen tehdä kompromissin: söimme yhden pullan puoliksi. Ja se toimikin ihan hyvin, en jäänyt yhtään kaipailemaan sitä toista puolikasta (vaikka kyllä sekin olisi takuulla mennyt alas, jos olisin ottanut kokonaisen.)

En ole varma, jaksavatko nämä ruokapäiväkirjat kiinnostaa ketään. :) Itse kuitenkin jostain syystä luen mielelläni muiden ruokapäiväkirjoja. Mielestäni ne ovat kiinnostavia ja opettavaisia. Ihmisillä on niin monenlaisia syömiseen vaikuttavia päivittäisiä tottumuksia.

Tiistai 5.2.
Aamupala: 2 dl smoothieta (sis. marjoja, maustamatonta jogurttia, omenaa), viipale ruisleipää + margariinia,  pari kupillista maitokahvia
Lounas: n. 3 dl kukkakaali-kikhernekeittoa, 1 avokado, 1 luumu, lasi vettä
Välipala: 20 g pähkinöitä, 1 omena
Päivällinen: RuisMacFeast (=2 viipaletta reissumiehen näköistä leipää, tomaattiviipale, cheddarjuustoviipale, kasvispihvi, jäävuorisalaattia, majoneesia), 3-4 dl laittikokista
Iltapala: 1 dl sokeritonta pirkka-hedelmämysliä, 2 dl rasvatonta gefilus-piimää
2 palaa tummaa suklaata

Keskiviikko 6.2.
Aamupala: 1 luumu, 2 kuppia maitokahvia, 2 viipaletta ruisleipää + margariinia
Lounas: pari desiä spagettia, 1-2 dl tomaatti-tonnikalakastiketta, puoli desiä parmesaaniraastetta, muutama viipale tomaattia, jäävuorisalaattia, 1-2 rkl kermaviili-salaatinkastiketta, noin 100 g vesimelonia, jälkkäriksi puolikas laskiaispulla ja kuppi kahvia
Päivällinen: n. 3 dl kukkakaali-kikhernekeittoa, viipale ruisleipää + margariinia, lasi vettä, 20 g pähkinöitä
Iltapala: appelsiini ja profeel-proteiinirahka, 2 palaa tummaa suklaata

Terveisiä sängyn pohjalta

...tai oikeastaan sohvan uumenista nenäliinavuoren vierestä. Kävin tänään jumpassa, jota mainostettiin muistaakseni "rankaksi lihaskuntopainotteiseksi tunniksi". Kävellessäni kuntosalille jumppaan tunsin oloni jotenkn  hiostavaksi, ja ajattelin että se johtuu vain paksusta toppatakista eikä vaikkapa nousevasta kuumeesta. Heti jumpan jälkeen olo huononi, ja nyt sitten kaikki flunssan oireet iskivät kunnolla päälle. Tylsää. Toivottavasti tämän on vain viikon jatkuneen lievän flunssan loppuhuipennus eikä mitään sen kummempaa.

Tässä tämän päivän syömiset, tällä kertaa vain ulkoa muisteltuna ilman kiloklubin antamia kalorimääriä:
aamupala: smoothie, maitokahvia, 1 tuore luumu
lounas: erilaisia salaatteja, papupataa, maustekurkkua, salaatinkastiketta maitokahvia (söin kasvisravintolassa)
päivällinen: täysjyväpastaa, tomaattikastiketta, pari rkl pestoa, fetasalaattia, salaatinkastiketta, 1 tuore luumu, 1 pulla
iltapala: loput fetasalaatista + salaatinkastiketta, vajaa 1 dl sokeritonta hedelmämysliä +1-2 dl rasvatonta gefiluspiimää, pari mukia vihreää teetä

Ihmiskokeita itsellä

Vielä tänään olo on hiukan flunssainen, ja keuhkoputkissa tuntuu ärsytystä ja yskittää. Lisäksi viime yö tuli osittain valvottua. Ehkä siinä on tekosyy sille, että en saanutkaan itseäni kuntosalille tai lenkille, kuten kovasti olin aikonut.

Eilisiin syömisiin voi lisätä (ks. eilinen ruokapäiväkirja) vielä pienen kourallisen pähkinöitä, koska ilalla nukkumaan mennessä tunsin ihan rehellistä nälkää, enkä halunnut mennä nälkäisenä nukkumaan.

Aion nyt yrittää kuunnella oman kehon viestejä nälän suhteen, ja jos illalla vielä on nälkä, syön vielä jotain vaikka päivän suunniteltu kalorimäärä oli jo syöty. Myös juomiseen täytyy kiinnittää enemmän huomiota, koska ilmeisesti liian vähän juominen voi ilmentä myös nälän tunteena. Kokeilen tätä nyt ainakin kuukauden ajan, ja jos se toimii, lopetan ruokien merkkaamisen ja kalorien laskemisen.

Ja edellytyksenä sille, että tämä voi toimia ja voin luottaa noihin oman kehon viesteihin, on että syöminen on tosiaan suht jatkuvasti riittävää, tarpeeksi tasaista ja myös laadukasta. Myös epäterveellisiä herkkuja pidän mukana ruokavaliossa, koska tarkoitus olisi nyt syödä aika tarkkaan samalla tavalla ja saman verran kun sitten tavoitepainossa. En siis halua kokonaan ja pysyvästi luopua salmiakista ja fazerin sinisestä yms., koska pelkään kokonaan kieltäytymällä kerääväni jonkinlaisia "patoumia" ja tekeväni ruokavaliosta liian ankean (tästäkin on kokemusta).

Kun olen sitten (toivottavasti) joskus tavoitepainossa (-10 kg nykypainosta), perus-energiankulutukseni on sen verran pienempi, että en ehkä voi syödä enempää kuin korkeintaan saman verran kuin syön nyt laihduttaessa.

Katsoin pari viikkoa sitten lihavuutta käsittelevän tiededokumentin (Ylipainoinen Amerikka YLE Teemalla), jossa aika tylysti demonstroitiin miten kaksi samanpainoista naista, joista toinen oli laihduttanut ko. painoon ja toinen ei ollut koskaan lihonutkaan, saivat syödä aivan eri suuruiset annokset, jotta voivat säilyttää painonsa. Ts. sanoen se laihtunut sai syödä 20 % pienemmän kakkupalan kuin se joka ei ollut ikinä lihonut. Tämä "säästöliekki" on ilmeisesti ihan pysyvä ilmiö, ja se on vain hyväksyttävä. Toivottavasti tuo säästöliekki ja vähäiset kalorimäärät meritsevät myös sitä, että myös elää pitempään ja terveempänä ja solut vanhenevat hitaammin.

Ruokapäiväkirjaa:
aamupala: täysjyvä-sämpylä, 2-3 tl margariinia, pari mukia maitokahvia, pala tummaa suklaata
lounas: vuohenjuusto-salaatti, jossa mm. oliiveja, tomaatteja, kurkkua, balsamico-kastiketta. alkuruokana kaali-porkkanaraaste jossa majoneesi-tyyppistä kastiketta (kuivahtaneet patonginpalat jätin syömättä)
välipala 1: 110 g valkosuklaajäätelöpuikko, maitokahvia
välipala 2: 1 prk profeel-rahkaa, 200 g mansikoita
iltapala: 2 palaa ruisleipää, 2 tl margariinia, 2 luumua, lasi (1 dl) punaviiniä, 3 kirsikkatomaattia

Perjantaipunnitus ja ruokapäiväkirjaa

Aamun painolukema oli jälleen sama kuin pari viikkoa sitten eli 65.5 kg. Pudotusta siis kilo viime viikkoon verrattuna. Tällä kertaa voin ottaa tuosta hiukan kunniaa itsellenikin, koska nyt ei ole mennyt vaikkapa 200 g suklaalevyllistä fazerin sinistä ynnä muuta vastaavaa kuten vielä viime viikonloppuna saattoi mennä.

Tällä hetkellä tunnelmat tämän elämäntapamuutoksen suhteen ovat selvästi toiveikkaammat kuin aiemmin. On ollut jotenkin helpottavaa, kun olen voinut antaa itselleni luvan syödä hyvällä omallatunnolla enemmän kuin vaikkapa 1500-1600 kcal, joka aiemmin on kummitellut mielessä jonkinlaisena tavoitteena (tähtään nyt 1700-1900 kaloriin liikunnoista riippuen). Lisäksi tuo eilen mainostamani artikkeli valoi minuun uskoa sen suhteen, että kun pyrin syömään niin (riittävästi & tasaisesti & laadukkaasti), niin vähitellen kykenen aistimaan herkemmin näläntunteen (joka ei merkitse samaa kuin että onko vatsa täynnä vai eikö). Näin voisin jossain vaiheessa pystyä syömään "automaattiohjauksella" niin, että tiedän vaistomaisesti milloin olen syönyt tarpeeksi, ilman kalorien laskemista. Eikä silloin myöskään piäisi tulla tarvetta napostella ja koluta ruokakaappeja iltaisin.
 
Alla vielä ruokapäiväkirjaa tältä päivältä (iltapala on vielä tässä vaiheessa syömättä):
aamupala: smoothie (rasvatonta maustamatonta a-jogurttia, omena, pieni banaani), 3 kahvimukillista maidolla
lounas: sieni-kurpitsapastaa, jäävuorisalaattia, tomaattia, 4, oliivia, 2 rkl jotain mahdollisesti kermaviilikastiketta, runsas desi kermajäätelöä (sisältyi lounaan hintaan joten en tietty kieltäytynyt!), kahvia maidolla
välipala: noin 10 g pähkinöitä
päivällinen: yksi kasvispihvi ja yksi peruna, salaattia jossa mm. paprikaa, tomaattia jne., noin 100 g parsakaalia, pari rkl vinegretteä, noin 1 dl punaviiniä (punaviiniä jo 3. kerran tällä viikolla - syynä on että meillä on yksi viime viikolla avattu punkkupullo, joka täytyy juoda loppuun ennen kuin etikoituu...)
iltapala: purkki raejuustoa (rasvaa 2 %), 200 g mansikoita, 2 tl hunajaa

Pikkumies (5-v.) oli kattanut pöydän vauvahamstereille. Ruokapöytänä toimii kynä. :)